keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Irrallisia ajatuksia

Välillä pääni pursuaa hääideoita, kuin pinterest konsanaan. Silloin ne irralliset, yksittäiset ideat pitää saada ulos sieltä päästä ja "paperille", eli tässä tapauksessa koneelle.

 DJ ja muu musiikki


DJ:n kilpailutus on käynnissä ja muutama hyvä ehdokas onkin jo tallella. Helmikuun loppuun asti on sulholla ja bestmaneilla aikaa etsiä halvempaa DJ:tä, kuin minkä itse olisin varannut. Mikäli mitään ei kuulu helmikuun loppuun niin varaan sen "oman" DJ:ni. 

Muu musiikki. Esittelyn mukaan juhlapaikalla on omat äänentoistolaitteet, jotka me aiomme ottaa hyötykäyttöön. Nyt vain tarvitsee kerätä erilaiset tai yksi tosi laaja soittolista. Tahdon ruokailun ajaksi rentoa ja rauhallista musiikkia, mutta kyllähän se iltaa kohden - ennen kuin DJ aloittaa - saa muuttua vähän piristyneemmäksi. Häissä tulee olemaan Disney-teema, joten olen suunnittelut eri biisejä Disney-leffoista taustoiksi. Nyt vain pitää kerätä ne suosikit ja laittaa ne järjestykseen... Ja kuunnella, kuunnella ja kuunnella sitä listaa uudestaan ja uudestaan, jotta siitä tulee hyvä.

Kirkosta poistuttaessa


Riisiä? Ai pitkin tukkaa ja mekkoa ja kaikkea, ei kiitos. (Ja ei, en usko tähän lintujen räjähtämiseen ennen kuin näen niitä riisistä räjähtäviä lintuja.) Mutta että laittaisin ensin satasen siihen, että tukkani on upeasti ja sitten se heitettäisiin täyteen riisiä? Ei käy. Samoin saippuakuplat meikatulla naamalla pelottavat. Tai entä jos niistä jää jotain länttejä mekkoon tai vastaavaa? Ei, ei käy. Jotain mikä ei sotke, mutta olisi silti ihanaa? Ja tadaa, internet tarjoaa parastaan: huiskutusviirit kulkusilla! Oikeisiin väreihin ne saadaan DIY-tekniikalla, joten tadaa! Ihanaa, vaaleanvihreät huiskutusviirit siis tulossa.

Save the Datet


Meidän Save the Datet lähtetään joulukorttien takana. Askartelen muutamia erilaisia kortteja (vieraslistalla nimiä miltei 80), jotka sitten lähetetään kaikille, joille häiden kutsukorttikin menee. Mutta koska olen aivan intopentti-idiootti, niin aloitin jo korttien teon.

Hääkutsut


No mutta tässä samallahan nekin pitää suunnitella! Onneksi on kaasot apuna, mutta kaikki tekstit ym miettiä, mutta emme voi kirjoitella mitään varmoja tekstejä, ennen kuin aikataulut varmistuvat kaikkialta (kirkosta, catering, ym. ym.). Ei yhtä ilman kolmatta tai jotain sinnepäin. Kutsujen "kuoret" (ei siis kirjekuoret) ovat helmiäisvalkoiset, ja niihin pitäisi jotenkin fiksusti yhdistää nyt sitä vaaleanvihreää, mutta kaikki viritelmäni näyttävät ääliömäisiltä, kotikutoisilta (no mutta sitähän ne ovatkin?) ja tökeröiltä. Tämä tulee tuottamaan vielä vaikeuksia. Huoh.

Pöytäkoristeet


Joooooooopa joo. Alustava suunnitelma pöytäkoristeista on jo, ja sitä lähdetään testaamaan yhden kaason kanssa (onnistuuko silkkipaperille tulostus?!) ja sitten on kaikki muutkin asettelut ja kukkaset ja muut. Ja myöskin ongelma, jonka bongasin. Olen siis suunnitellut pöytäkoristeet pyöreisiin pöytiin. Mutta entäpä jos juhlapaikalle ei mahdukaan pyöreitä pöytiä näin isolle porukalle? Sitten on otettava suorakulmion malliset pöydät, mutta sitten pöytäkoristeiden asettelu ym on mietittävä uudestaan. Eikä tässä ole vielä pöytäliinojakaan juurikin siitä syystä, ettemme vielä tiedä, minkä malliset pöydät meille tulee. Stressitason nostaja 5/5.

Häästressi


Aivoni ja internet kertovat, ettei ole mitään syytä panikoida tai stressata, häihinhän on vielä puolitoista vuotta! Siis 18 kuukautta! Mutta... Se ei paljon auta, kun päässäni silti jyskyttää monia eri stressitekijöitä, jotka tahtoisin jo saada setvittyä, mutta kun en voi. Ja kun en voi, niin stressaan. Olen muutenkin ihminen, joka tahtoo saada aloittamansa asian valmiiksi. Työ ennen huvia niin sanotusti. Siksi aivoni joutuvat tässä melkoiselle koetukselle. :D

 Kiitos kun sain avautua! :D

perjantai 8. helmikuuta 2019

Helmikuun punnitustilaisuus

PlusLexia.com CC BY 2.0


Noniiiiiiiin. Kuukauden päivät elämänmuutoksesta, morsiusdieetin aloittamisesta.

”Miltä nyt tuntuu?”
  • No kiitos hyvältä tuntuu. Olo on kevyempi (there's pun!) kaikinpuolin. Uusi ruokavalio ei turvota entiseen tapaan ja jotenkin tuntuu paljon reippaammalta. Noin. Kliseet on nyt sanottu. Mutta olen tosissani. Tämä tuntuu hyvältä.
”Mitä seuraavaksi?”
  • Jatketaan samalla radalla. Hiilarit pysyvät yhä poissa, joitakin huijauspäiviä on tullut ja tulee olemaan, liian tiukkoja rajoja ei voi laittaa, muuten elämänmuutoksesta ei tule pysyvää eikä enää kivaa. Mutta hiilarittomalla mennän.
”Paljonko painoa on lähtenyt?”
  • Nykyinen paino 106 kg. Aloituspainon ollessa 111kg pudotus kuukaudessa on 5kg. Mikä on melko paljon. Mikä on suurimmaksi osaksi varmasti nesteitä. Suunta on silti oikea ja toivotaan, että putoaminen jatkuu yhtä hyvänä. Tai edes jatkuu.
Ruokavalio on siis hiilariton, vettä menee n. 3-4 litraa päivässä, syön neljästi päivässä enkä oikeastaan ilta kuuden jälkeen enää ollenkaan. Salilla tulee käytyä 2-4 kertaa viikossa ja muu urheilu siihen päälle on lähinnä kävelyä tai jumppaamista kotona. Nyt vain... toivotaan parasta.

Ensi kuussa uusi punnitus!

torstai 7. helmikuuta 2019

Ikimuistettavaa


 
CC BY-NC-ND 2.0 Garry Knight
Tapahtuipa kerran 1.5.2018, että hullu morsian varasi myös valokuvaajan.

Mika Sarjos. Hän se on. Se hullu villi mies, joka maksua vastaan on suostunut ikuistamaan bridezillan yhden huippupäivistä. Hän on urheana ottanut haasteen vastaan ja yrittää ikuistaa päivämme niin, että bridezillallekin kelpaa.

 Tiesin heti haluavani ammattikuvaajan häihini. Kuvat ovat kuitenkin pysyvä, hyvällä tuurilla myös ikuinen muisto juhlasta, joka kestää vain yhden päivän. Ja kun siihen yhteen päivään kerran laitetaan niin paljon rahaa, niin olisihan sitä jonkinlainen pysyvä muisto hyvä saada.

 Nooo, jos nyt ei lasketa sulhasta tai sormusta sillä lailla pysyväksi muistoksi...

 Ja mikäli ketään kiinnostaa, niin Mika Sarjos on kilpailutettu Valokuvaajat.fi-sivulla. On muuten hyödyllinen, jos tarvitsee saada hyviä tarjouksia hyviltä valokuvaajilta. Voin suositella lämpimästi.

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Kaasojen mekostus


Rachael CC BY-NC-ND 2.0

Eilen oli mekkojen sovittelupäivä, mutta kuten otsikko lupaa, niin häämekosta ei ollut kyse. Tällä kertaa mekkoihin survottiin kaasot.

 Halusin kaasoille yhtenäisen tyylin asujen suhteen. Sen vuoksi valitsin infinity-mekot. Vaaleanvihreänä (sage) - tietenkin. Ideanani on, että mekot ovat ns. samanlaiset, mutta kuitenkin vähän erilaiset. Tässä tapauksessa erilaista tulee olemaan mekkojen solmiminen ja pienet modaukset, jotka äitini mekkoihin tekee jokaisen kaason toiveiden mukaisesti.

 Ne, jotka eivät tiedä, niin infinity-mekot voidaan solmia kymmenillä (vai jopa sadoilla?) eri tavoilla. Yläosat toki lähinnä, osassa solmimisissa näyttää että helmakin on otettu mukaan, mutta sellainen näyttää todella epäkäytännölliseltä. Meillä kaasot saavat itse päättää miten mekkonsa solmivat.

 Ja nyt oli siis ensimmäinen testaus mekkojen kanssa. Suhteellisen paljon hekotuksia saatiin aikaan. Vaikka olin tilannut lyhyet mekot, niin kauppias lähettikin pitkät. Ja voi pojat, pitkät ne sitten olikin! Mutta se osoittautuikin ihan hyväksi jutuksi, koska nyt meillä on mahdollisuus tehdä mekkoihin juuri sellaisia muutoksia, mitä kaasotkin tahtovat.

 Mutta niiden mekkojen solmiminen. Ai hyvät päivät ja jatkot. Kyllä siihen saatiin aikaa kulumaan, kun pohdittiin ja kokeiltiin ja tunaroitiin ja kokeiltiin uudestaan. Saatiin ainakin hyvät naurut aikaiseksi - ja naurettiinkin pitkän aikaa. Oikeastaan koko loppuilta aina siihen asti, kunnes se alkoi aiheuttaa fyysistä kipua.

 Illan tärkein päätös oli siis se, jossa kaikki kaasot suostuivat kiltisti käyttämään mekkojaan häissä. Kyllähän me jo pohdittiin myös kaikkea meikistä ja tukasta ja mekkojen modauksesta, mutta niitä ei ole vielä kiveen lyöty. Tästä tulee vielä hyvä. Alan uskoa sen itsekin! Enkä malta odottaa!
Tässä testauksen lopputulema! 


 PS. Tänään jäljellä 544 päivää.